Kunnalle toinen perättäinen ylijäämäinen tulos

Jyrki Moilanen sekä kunnan hallinto- ja talousjohtaja Oili Mölsä kiittelevät erityisesti kunnan omien osastojen talousarviokuria. – Se oli esimerkillistä, Mölsä kuvailee. Henkilöstö saa kaksikolta muutenkin kiitosta hyvästä työmotivaatiosta, joka näkyi viime vuonna sairauspoissaolojen vähentymisenä liki puoleen aiemmasta.

– Tiukalla taloudenpidolla ja hyvällä yhteistyöllä päästiin hyvään tulokseen. Ei se ihan sattumaakaan voi olla, että kunta yltää kahtena peräkkäisenä vuonna positiiviseen tulokseen, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti (ps).

Kunnan viime vuoden tilinpäätös oli alun perin laadittu 391 000 euroa alijäämäiseksi ja vuosikatteeksi arvioitu vain 338 000 euroa. Tilinpäätöksessä vuosikate on 1 152 142 euroa plussalla ja poistojen jälkeen ylijäämää jää 362 376 euroa.

Tulopuolella verotulot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 343 330 euroa ja olivat runsaat 8 646 000 euroa. Kunnan tuloverot jäivät 400 000 euroa talousarvion lukemista mutta yhteisöveroa ja kiinteistöveroa kertyi yhteensä lähes 140 000 euroa ennakoitua enemmän.

Kunnalle maksetut valtionosuudet kasvoivat kaikilla osa-alueilla. Yhteensä valtionosuuksia kunta sai lähes 11 231 000 euroa, mikä on noin 330 000 euroa arvioitua enemmän.

Myönteisinä asioina tilinpäätöksessä Oili Mölsä ja Jyrki Moilanen nostavat esille sen, että kunta maksoi edelleen viime vuonna lainojaan pois. – Lainakanta asukasta kohti oli 763 euroa, kun se koko maan keskiarvolla mitattuna on yli 2 800 euroa.

Yhteensä kunnalla oli lainaa vuodenvaihteessa noin 2 290 000 euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon menoista erikoissairaanhoidon kulut olivat runsaat 4 969 000 €, jossa kasvua oli vuoteen 2015 verrattuna noin 430 000 euroa. Sotesille maksettiin sosiaali- ja terveyspalveluista 7,6 miljoonaa, mikä oli noin 90 000 euroa edellisvuotta enemmän.

Investointeja kunta teki vuonna 2016 yhteensä noin 1,1 miljoonalla. Suurimmat satsaukset, noin 425 000 euroa, tehtiin vesihuoltoon.

Investointeja ja uudistuksia edessä

Punkalaitumen kunnalla on lähitulevaisuudessa edessä mittavia investointeja. Suurimpia niistä ovat uusi yhteiskoulu-lukio ja päiväkoti. – Nämä investoinnit nostavat kunnan velkamäärän lähelle maan keskitasoa, laskeskelevat Oili Mölsä ja Jyrki Moilanen.

– Toisaalta investoinnit lapsiin ja nuoriin kertovat, että Punkalaitumella uskotaan tulevaisuuteen ja että täällä on jatkossakin hyvä elää. Ikäihmisten palveluthan toimivat meillä hyvin jo ennestään, painottaa Ari Prihti.

Kunnanjohtaja Jyrki Moilanen pitää väkimäärän vähenemistä Punkalaitumen suurimpana ongelmana. – Se on pitkällä tähtäimellä suurin riski kunnan itsenäisyydelle.

Toteutuessaan sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa myös kuntaan. – Vuoden 2019 jälkeen meillä ei ole suoria vaikutusmahdollisuuksia tarjottaviin lähipalveluihin, epäsuoria kylläkin. Oletuksena on, että muutoksista huolimatta kunnan tilanteen ei talouden näkökulmasta pitäisi muuttua, Moilanen sanoo.